torstai 12. syyskuuta 2013

Suomipoppia papukaijalle

Papu ja Kaija saivat 
papukaijan.
Se on tuliainen faijan
toiselta puolelta maailman laidan.
Étonné!, huutaa papukaija
ja faija, 
joka sille siemeniä laittaa, 
luulee sen sanovan: Etoo ne
ja siemenet hedelmiksi vaihtaa. 
Ei puhu ranskaa faija
- eikä tahdo papukaija
suomea oppia, 
vaikka Suomipoppia,
soittavat Papu ja Kaija.

Minulla on uusi lehtihyllykkö (= kaavahylly) ja papukaija halusi heti sen päälle kiekkumaan. Yritin kieltää sitä, mutta...

...se vain käänsi pyrstönsä minulle.
Kyllä noin komeaa pyrstöä sopiikin näytellä.

Välillä se vilkuili sivusilmällä minua. Taisi olla tylsää istua nokka kiinni seinässä.

Papukaijan vartalo on tehty entisestä lyhythihaisesta paitapuserosta. Nokka on pala vanhaa lakanaa ja pyrstö tilkkupussista löytyneistä puuvillasatiinipaloista. Silmän ulkokehä on pitkänomaisesta esineestä, josta en tiedä, onko se kaulakoru vai vyö. Kirpparimyyjä sanoi tuoneensa sen Ranskasta. Siksi kai runon papukaijastakin tuli ranskankielinen.

6 kommenttia:

  1. Ihana sanoo Pieni. Muistaako Lennart lähettää sen tänne, jatkuu kyselytunti. Raskitko luopua tuosta. Se vois muuttaa meille.
    -MaisaKaarina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tilaustyö, joten tämä ei voi valitettavasti muuttaa teille.

      Poista
  2. Aivan superihana - ottaisen heti itselle tuollaisen lemmikin. Oppispahan samalla ranskaakin. :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Pikku Akka ja Johanna!
    Ranskankielinen papukaija on kyllä oiva opettaja. Minäkin opin yhden uuden sanan.

    VastaaPoista
  4. Hurmaavan ilmeikäs papukaija! Näyttää todella olevan vähän étonné.

    VastaaPoista